lauantai 4. tammikuuta 2014

Nälässä

Rakas Blogini.

Olen pitänyt Sinua nälässä, säästellyt sanoja ja kirjaimia, kokonaisista lauseista puhumattakaan - jo yli vuoden! Kovin näytät kuihtuneelta ja heiveröiseltä. Pyydän anteeksi. Yritän tänä vuonna olla vähän vähemmän kohtuuton Sinua kohtaan. Vieläkään en voi luvata, että syöttäisin Sinut tekstiä täyteen, ahtaisin Sinuun ruuduntäydeltä täydelliseksi puettuja ajatuksia, kertoisin kiemuraisin sanankääntein elämästäni, koristaisin sivujasi kauniilla ja herkillä kuvilla. Jos niin tekisin, luulen, että järkyttyisit vallan. Potisit äkillistä infoähkyä. Sitähän en halua.

En tiedä, lohduttaako Sinua, että minussa asuu Kohtalotoverisi. Saman nälkäkuuri-ikeen alle olen pistänyt myös vaativan Mahalaukkun. Mikäli sen itkua on kuuleminen, olen viime päivinä ahtanut sen nautittavaksi liian vähän sokeria ja rasva. Kostoksi se murisee minulle ja pitää minua yöllä hereillä. Yritän olla provosoitumatta sen nurinasta, kuten tekisin kiukuttelevan lapsenkin kanssa. Valan nestettä sen kiukun laineille, yritän vesittää sen vaatimukset. Siitä hyvästä täytyy minun juosta paikassa, jossa kuninkaatkin käyvät yksin, alituiseen - jopa yöllä! Ei ole helppoa ei. 
Ihan kohtuuton en mielestäni ole kuitenkaan, olen rajoittanut siltä ainoastaan herkkuosaston. Jaa,jaa. Mikäs on sitten herkkua, rimpuilee pääni sisällä oleva näkymätön. Onko herkkua vain karkit ja leivokset, pullat ja piparit, vai myös jugurtit, hedelmät, vähäkaloriset kiisselit ja puuron päälle vahingossa sirahtanut sokeri. Make A.N. Himon ( kätkin sen salanimeen, ääneen en uskalla lausua, etten herätä nukahtavaa) yritän taltuttaa, vaan eikös kaikki, mikä maistuu makealle, pidä sitä hereillä. Vaikka olisi sitten miten terveellistä.
Kumma kyllä, Make on ollut yllättävän hiljaa, sen ääni ei ole kantanut tuon äänekkään Mahalaukun yli. Sen ääntä olen yrittänyt vaimentaa tunkemalla äänenvaimentimeksi ihan oikeata ruokaa, rahkaa, raejuustoa, kananmunia, puuroa.. Miten paljon joutuu terveellisempiä kaloreita tarjoamaan korvatakseen sillä herkkukalorit!

Lohdutuitko?

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, sä olet Täällä! Niinkuin olen ennenkin sanonut, niin sanon taas: Mulla on sua Ikävä! Yhä vaan, vaikka siitä on jo blogistanian ikuisuus....

    Poikkea täällä aina välillä, mukavaa kuulla susta. Ilostututit päiväni!

    (piilottelee sipsipussia selkänsä takana...)

    VastaaPoista
  2. Hih, älä suotta piilottele, haistoin sen jo :)... Oikein itsekin yllätyin, kun iski kirjoitusinto...jospa se tästä!

    VastaaPoista

kivaa kommenttia