Pienen puutarhani ylle on langennut varjo. Ihan toisenlainen kuin nämä kauniit kukkien varjot. Kirvan näköinen varjo, vaan, sääli kyllä, ei sen kokoinen. Se on kirvalegioonan kokoinen!
Se yhdyskunta ei ole voinut saada alkuansa muutamasta yksilöstä, olen varma, että sinne on lehahtanut oikea legioona niitä kerralla, niin paljon niitä on... Ja eilen huomasin, että etupihan kriikunassa taitaa olla samanlaiset pirskeet käynnissä. Nyyh. En usko, että vesisuihkulla saa enää mitään olennaista kohennusta aikaiseksi...Lehtiä ja kirvoja on puussa aivan liikaa.Yritin niin tunnollisesti tarkkailla kukkia kirvojen ja muiden ötököiden varalta, kääntelin niiden lehtiä ja tarkkailin vointia. Vaan enpä tajunnut katsella yläilmoihin. Asian huomasin vasta muutamia päiviä sitten, kun käyskentelin luumupuun läheisyydessä ja aloin ihmetellä, mistä tippuu pisaroita, vaikka ei edes sada. Katsahdin kummissani ylöspäin ja huomasin, että kirvat syövät luumupuun lehtiä kuola suupielistä valuen! Onneksi niille eivät taida kelvata nuo luumun hedelmät - puu on aivan raskaana raakileista. Mutta loppukesästä puu saattaa olla aika surkean näköinen muuten. Toivottavasti kirvat eivät intoudu muuttamaan muualle pieneen paratiisiini, vaan että luumunlehdissä riittää ahmittavaa koko kesäksi!
