torstai 5. heinäkuuta 2012

Kauneuksia...


Hyppäsin näköjään kesäkuun yli kokonaan...elämää mahtui kesäkuuhun niin hurjasti, että en sitten ehtinyt tänne ollenkaan elämöimään. Harjoittelun viime rutistukset näyttöineen veivät kesäkuun kolmesta ensimmäisestä viikosta mehut ( mutta kannatti, harjoittelusta tulossa erittäin kiitettävä tulos ;) ). Sitten tulikin juhannus, josta minulla alkoi parin viikon etäloma. Ensimmäinen viikko meni pojan rippijuhlavalmisteluihin enemmän tai vähemmän. Juhlat juhlittiin sunnuntaina - aivan ihanat, lämminhenkiset juhlat, jossa tämä nuori mies oli upeasti "läsnä", otti vieraat vastaan, keskusteli fiksuja, oli seurallinen... teinipojassani tapahtunut aimo harppaus kohti miehuutta ja minä yhdistän sen vahvasti tuohon rippileiriin. Sieltä palasi miehistyneen oloinen nuori mies, jotain itsetunnon ja itsetuntemisen kohennusta oli selvästi siellä tapahtunut. Hauskaa oli kuuleman mukaan ollut, aiemmin ehkä joukossa touhuja syrjemmältä katsonut nuori mies oli ilmeisen vapautunut, saanut muilta kommentteja siitä, kuinka hyvä ja hauska tyyppi hän on, porukan tsemppari, reilu muita kohtaan. Äidin sisintä hivelee kovasti. Toukka tulee kuorestaan ulos, ja komealta näyttää siipiään aukova perhonen. Hetken vielä saanen sitä ihailla, ennenkuin nousee omille siivilleen... Aion nauttia näistä hetkistä

Sain toukokuussa Carelianalta melkoisen haasteen ... minun pitäisi kertoa käsityksiäni kauneudesta. Onneksi hän on laatinut minulle apukysymyksiä, silti vähän huimaa, mitä osaan niihin vastata...katsotaan, kuinka tädin käy :).

1. Mitä kauneus on? (Että ihan tällaisella helpolla ajattelin
aloittaa... Kerro vaikka ihan vain ensimmäinen assosiaatio, joka tuosta sanasta mieleesi tulee!) 
Ensimmäisenä tulee mieleen sana tasapaino, kauneus on jonkin sortin tasapainoa. Moni asia vaikuttaa siihen, mitkä asiat koen kauniina... hetki, tunnelma, valo, vuodenaika, ihmissuhde, lataus. Kauneus ei ole aina edes ulkoista kauneutta, moni ulkoisesti ruma asia voi olla hetkessä kaunis... betoniseinä voi näyttää kauniin elävältä, kun siihen osuu valo. Ryppyinen ihminen on kaunis, kun silmissä loistaa ilo ja kasvoilla elämisen valo. Ulkoisesti kaunis ihminen ei välttämättä näytä kauniilta, jos silmät kertoo tyytymättömyydestä ja huulet kireydestä.

2. Oletko omasta mielestäsi kaunis? 
Kaksikymmentä vuotta sitten, näin jälkeenpäin katsottuna kauniina, en pitänyt itseäni sellaisena. Nyt - kun ulkoisessa olemuksessa alkaa olla jo selviä puutteita, näen itsessäni kauniita piirteitä. Silmäni ovat kauniit, kun hymyilen. Hiukset ovat paksut ja hyvinvoivat - siis kauniit omassa tarkoituksessaan. Vartalossani on naisellisia piirteitä, mistä olen iloinen. Ikäkin on kaunis asia, jos se tuo tyytyväisyyttä omaan elämään, niin on minulle käynyt. Ykköskohtaan viitaten, enimmäkseen tyytyväinen ihminen lienee useimmiten tasapainossa oman elämänsä kanssa = kaunis, vaikkei kaikilta ulkoisilta piirteiltään sitä olisikaan.

3. Mikä on kauneinta sinussa? (Pitäydytään nyt tässä kohtaa vain ulkoisessa kauneudessa.) 
Tuossa jo äsken mainitsinkin - silmät

4. Mikä on kaunein esine/paikka kodissasi? 
Pieni, salainen puutarhani, oma mansikkapaikkani, siirtolapuutarhamaisine olemuksineen ( siis paljon kaikkea pienessä tilassa)

5. Mikä on kaunein vaatekappaleesi?
Kesämekko, jonka hankin neljä vuotta sitten mieheni tyttären ylioppilasjuhliin. 50-luvun henkinen. Siitä pieni vilahdus täällä Harmi, että sille on niin vähän käyttöä.

6. Mainitse yksi naispuolinen julkisuuden henkilö, joka on mielestäsi kaunis. 
Meryl Streep. Niin monenlaiseen rooliin taipuva, persoonallisen kaunis nainen. Tyytyväisyys loistaa hänestä, se tasapaino.

7. ...ja sitten yksi miespuolinen. 
Tämäpä onkin vaikea. Kaunis mies... jos adjektiivi olisi komea, se olisi helpompi valita. Ehkä Tom Cruisen ulkonäköön voisi liittää myös sanan kaunis.

8. Mainitse yksi kaunis musiikkikappale. Liszt: Liebestraum, nro.3. Kappale, jonka mieheni soitti minulle flyygelillä häissämme.

9. Uskotko, että kauniit ihmiset pääsevät elämässä helpommalla, vai onko heidän päinvastoin tehtävä muita enemmän osoittaakseen, että ovat
muutakin kuin päältä kauniita? Vai onko ulkonäöllä merkitystä
esimerkiksi työelämässä?
 
Luulen, että kauneus työvälineenä on raskas. Jos erehdyt tulemaan muiden näkyville ulkoisesti räjähtäneenä, väsyneenä, saattaa se vaikuttaa suoraan työhösi/työllistymiseesi. Et saa myöskään ikääntyä, tai se ei ainakaan missään nimessä saa näkyä - luonnotonta!
Kaunista ihmistä pidetään varmasti monissa piireissä älyllisesti heikkolahjaisena, ja jos vielä korostetusti hoitaa ulkonäköään, ainakin pinnallisena. Mieheni tytär, kaunis, älykäs ja nuori blondi, valittaa usein, että häntä ei oteta todesta, hänelle sysätään usein se vitsien blondin rooli - toisinaan se voi olla hauskaakin, mutta enimmäkseen raskasta. Omaa osaamistaan ja syvällisyyttään joutuu korostetusti todistamaan. Onko brunetti kauniilla ihmisillä sitten helpompaa - voi olla. 
Jääkö työpaikkahaastattelussa ulkonaisesti kaunis ihminen paremmin työnantajan mieleen, kuin vaatimattomamman näköinen henkilö? Kauneus liitetään mielikuvaan menestyksestä - sortuisiko työnantaja sen vuoksi valitsemaan kauniimman kahdesta, tasaväkisestä hakijasta -ehkä?
 
10. Mitä mieltä olet kauneusleikkauksista? 
Kauneusleikkauksissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta en jotenkin jaksa ymmärtää sitä, että ihmiset ikuisen nuoruuden metsästyksessä leikkelyttävät itseään vähän väliä ja harhautuvat kauas kauneudesta. Muovinen, ilmeetön hymy ei ole kaunis.
Lääketieteelliset kauneusleikkaukset ovat ehdottomasti hyvä asia, saatan itsekin joutua joskus leikkauttamaan raskaat yläluomet.

11. Oletetaan, että olet hyvä taidemaalari. Eteesi annetaan tyhjä kangas ja kehotetaan maalaamaan todella kaunis taulu. Mitä se taulu esittää? 
Lasta äitinsä rakastavilla käsivarsilla - kaunein aihe ikinä.



Haluan tämän haasteen heittää Helenaiselle, aiheena herkkyys. Tiedän hänen elävän herkkiä hetkiä ja mielelläni kuulisin, mitä hänellä olisi meille siitä kerrottavana.

Tässä kysymyksiä:

1. Mitä herkkyys mielestäsi on?
2. Jos joku kertoo itsestään sanoilla "olen herkkä ihminen", millainen mielikuva sinulla siitä syntyy? Mitkä piirteet tekevät ihmisestä herkän?
3. Voiko fyysinen tila/paikka olla herkkä? Jos voi, miltä sellainen voisi näyttää?
4. Kerro jokin herkkä muisto / hetki - mikä siitä teki herkän?
5. Voiko herkkyys luonteenpiirteenä olla heikkous, voiko siitä olla  haittaa?
6. Mainitse jokin herkkä musiikkikappale.
7. Onko jokin vuodenajoista tai kuukausista herkkä?
8. Mistä ominaisuuksista herkkä valokuva muodostuu?
9. Koetko jonkin värin erityisen herkäksi?
10. Entä jonkin valon?
11. Millainen on sinulle herkkä maisema?

Toivottavasti en kyllästä sinua nyt herkkyydellä, Helenainen. Kiire vastaamisella ei ole enkä ole pahoillani, jos et vaikka tähän vastaamaan herkistyisikään :). Ja jos joku toinen tuntee halua vastata näihin kysymyksiin, en pidä sitä ollenkaan pahana.



Herkkiä ja kauniita kesähetkiä 
kaikille!

5 kommenttia:

  1. Hienoja vastauksia! Kauneus on tasapainoa - tämä oli minulle ihan uusi ajatus, mutta kun asiaa rupesin ajattelemaan, niin huomaan sen pitävän tosi hyvin paikkansa!

    VastaaPoista
  2. Kaunista pohdintaa ja oivalluksia. Oikein pysähdyin lukemaan, kun viime aikoina ei pysähdyksen hetkiä minullakaan ole oikein ollut.

    Ihanaa kesää, Eloise!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, ihanaiset, kommenteista... Ihanuuksia kummankin kesään, tämä on niin hektinen ja lyhyt aika, nautitaan siitä :). Pysähdytään sitten pimeinä syysiltoina...

    VastaaPoista
  4. Hei, ehdin vasta nyt lueskelemaan näitä kesän ajan kirjoituksiasi. Täytyy sanoa, että allekirjoitan täysin sen, mitä sanoit rippijuhlista ja ennen kaikkea juhlasankarista, joka on erittäin hieno nuori mies! Ihanaa, että saatiin olla teidän kanssa juhlimassa!

    VastaaPoista

kivaa kommenttia