tiistai 25. toukokuuta 2010

Sateen jälkeen

Istahdin viikonloppuna ukkossateiden jälkeen terassin valokatteen alle viime kesänä ostamaani lempituoliin, mustaan "baden-badeniin". Katselin sateen kastelemaa maisemaa ja niinkuin monesti ennenkin, hain kameran apusilmikseni. Kuvasin enempiä valikoimatta näkemääni. Tässäpä näkymiä tännekin :):



lauantai 22. toukokuuta 2010

"Morsian"


Muutimme tähän nykyiseen kotiimme elokuussa 2007. Kauhistelimme etupihallamme kasvavaa merkillistä, rumaa, joka puolelle sojottavaa puun tapaista. Sen risuinen olemus kurkottaa arviolta 3-4 metrin korkeuteen. Päätimme, että se saa lähteä.
Tuli ensimmäinen kevät. Eräänä aamuna etupihallamme leijui huumaava tuoksu ja valkoinen pilvi oli vallannut pikkuruisen etupihamme. Katselin näkyä ja tuskin uskoin näkemääni. Risukasa, jonka olimme päättäneet kaataa, oli aivan häkellyttävän kaunis. Kuin morsian! Ruma ankanpoikasemme lunasti siinä samassa olemassaolonsa. Melkein hävetti se, että tuntematta etupihan asukkiamme sen paremmin, olimme jo tuominneet sen auttamattomasti rumaksi hirvitykseksi, eliminoitavaksi
.
Ps. Morsian sai sulhon viime kesänä. Huomasimme, että viiniköynnös oli punonut yhden versonsa tiukasti morsianpuun oksaan kiinni. Mietimme hetken, miten ne saa irti toisistaan mahdollimimman pienin vaurioin... Emme mitenkään. Päätimme, että ne saavat jäädä niin, ne ikäänkuin pitävät toisiaan kädestä kiinni. Ne ovat kihloissa!

torstai 6. toukokuuta 2010

Ihanat kotitaloustunnit!





Tykkään nykyisestä tyylistä opiskella kotitaloutta. Seitsemäsluokkalaiseni on tämän ensimmäisen yläkoulu vuoden aikana monta kertaa saanut tehtäväkseen oikeita kotitehtäviä... Pyykinpesua, korvapuustien leipomista ja nyt viimeisimmäksi aterian valmistamisen sen suunnittelusta toteutukseen ja jälkien korjaukseen asti. Ateriaan kuului pääruoka lisukkeineen sekä jälkiruoka. Niinpä me saimme nauttia merilohta uunissa, Hasselbackan perunoita, salaattia ja jälkiruoaksi appelsiinilottaa...Ja maittavaa oli! Enkä malttanut olla ikuistamatta mehukkaita, hedelmämehua tursuavia appelsiiniviipaleita todistusaineistoksi ja muistoksi tästä päivästä.

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Kastematojen kohtalo


Innostuin tänään viime kesäisen turhautumisen johdosta tosi toimiin. Kukkapenkkini tuntui suurelta osin kasvavan pelkkää juolaheinää tai sen tapaista. Vanha kasvit mm. malva, palava rakkaus, iso maksaruoho, samoin viime kesänä istuttamani pioni saivat pysyä paikoillaan, sillä niiden asuinpaikat eivät rikkakasvia kiinnostaneet. Muuten uudistin penkin kokonaan... Mutta... parin lapioniskun jälkeen alkoi kaduttaa. Maassa möyri onnellisen näköisiä, pulskia kastematoja mitä muhevimmassa ja hyväntuoksuisessa maassa. Niin hyväntuoksuisessa, että nuuhkin sitä itsekin ekstaasissa - tuon tuoksun kun saisi talveksi purkkiin. Ja mitä olin tekemässä... tuhoamassa tätä onnellisten matojen kotia!
Mutta,mutta... kukkapenkin on kai tarkoitus tuottaa myös iloa hoitajalleen. Niinpä jatkoin lapiointia, juurten kiskomista, möyhimistä toiveenani saada penkistä myös kukkiva sellainen. Hus tukahduttavat rikkaruohot!  Lupasin madoille hankkia heille kosolti hyvää syötävää mm.ruohonleikkuujätteet annan heidän kotinsa katoksi... Toivon, että se riittää!
Ja yllä oleva kuva, se ei ole kyseisestä penkistä. Viime syksynä istuttamani tulppaaninsipulit ovat kuin ovatkin selvinneet kovasta talvesta.