Pistäydyin tänään ohikulkiessani harmaansynkästä marraskuun säästä Espan Enkeleiden puotiin. Tulin hyvälle tuulelle! Ei pelkästään sen kaiken kauniin katselusta, vaan siitä, että näin siellä ihmisiä ( naisia! ), jotka selvästi omaan maailmaansa uponneena katselivat, koskettelivat, sivelivät näkemäänsä lapsenkirkas ja onnellinen hymy kasvoillaan...Eivät he tietoisesti niin tehneet, ja se oli se, joka teki tilanteesta niin aitoa ja koskettavaa. Jokanaisessa asuva Pikkutyttö pääsi kurkistamaan Aikuisenvakavan Yleisolemuksen takaa. Varmaan itsekin taisin hymyillä hypistellessäni niitä ihania soittorasioita, joista pikku tytöstä saakka olen haaveillut. Kerroinkin niistä heti Joulupukille - tiedä, vaikka toiveeni tänä jouluna kuultaisiin!
En minä yleensä kaupoissa kulkiessa ihmisiä juurikaan katsele. Onneksi tänään satuin nostamaan katseeni normaalista marraskuisen alaviistoisesta asennosta ylemmäs.
Kiitos teille, tuntemattomat Espan Enkelit, jotka teitte päivästä vähemmän harmaan !
Ihanaa, kiitos vinkistä! Tämä enkelihörhö poikkeaa tuonne heti, kun Espalle eksyy!
VastaaPoista