En haluaisi alkaa riisumaan tuota kuusta. Tuijotan sitä niin, että silmät tulevat punaisiksi ja sen kuva piirtyy verkkokalvolle. Se on niin kaunis, rauhallinen kaikessa kimmellyksessäänkin. Sen koristeiden pakkaaminen on aina jotenkin haikeaa. Vaikka tiedänkin, että kohta olen taas kaivelemassa niitä varastosta ja ihmettelen, että juurihan ne tänne kannoin, menikö se vuosi näin äkkiä!
Vaikka olo on hiukan haikea, huomasin, että toissapäivänä saapunut Exotic Gardenin kuvasto sai minut miettimään sipulivauvojeni vointia tuolla hangen alla. Ihana untuvainen peitto on niille taivaalta satanut, mahtaa olla suloiset unet sen suojissa. Miten tämä mami ilahtuukaan, kun ne sikeiden unien jälkeen puskevat hennon vihreät päänsä mullan alta ja sanovat "täältä tullaan, me ja kevät !"
Ja ystäväni sanoin: " uusi jouluhan on jo tänä vuonna!"
Tämä vahingonlaukaus kuusesta oli mielestäni niin kaunis, etten poistanut sitä.
Epätäydellinen voi olla juuri täydellistä.
Minustakin kuusen purkaminen on erityisen haikeaa. Me teimme sitä lasten kanssa yhdessä, mies otti kuvia. Emme nimittäin muistaneet ottaa kuvia kuusta koristellessa!
VastaaPoistaTämänvuotinen kuusi olisi pärjännyt sisällä pidempäänkin, ei varistellut liikaa. Toisin kuin viime vuonna, kun kuusi pudotteli neulasensa jo jouluna...
Tuo kuva on kyllä tosi hieno. Vahingossa kyllä tulee tosi hienoa välillä!
Hei! Kiitos kommentoinnista blogissani. Saako kysyä, että oliko tuo pohjeleikkaus pojallasi kuin kivulias? Minulle sitä suunniteltiin luun pidennyksen (yksi jalkapöydän luu) kera.
VastaaPoistaMeidän koirat on Polski Owczarek Nizinnyjä, siis melko samanlaisia Schappedoeksen kanssa :)
Kuulostaa samantapaiselta leikkaukselta. Pojalleni otettiin suoliluun päästä kappale luuta ja liitettiin kantaluuhun, sillä saatiin rakennettua puuttuvaa kaarta jalkapohjaan. Yllättävän vähän hän on kipuja valittanut, pari päivää leikkauksen jälkeen tietenkin söi vahvoja kipulääkkeitä, mutta aika pian luopui niistä. Mutta onhan ensi päivät hankalia kolmen leikkaushaavan kanssa. Kipeänä se oli sitten uudelleen, kun piti alkaa käyttää jalkaa, se vaikutti jopa hankalammalta vaiheelta kuin se, jolloin kipsi oli tukena. Välillä tarvittiin kylmägeelipussia turruttamaan kipua...
VastaaPoistaIhanan näköisia koiria ovat nämä sinun koirasi, täytyypä googlata tuo rotu :).
ja se pohjeleikkaus on se pienempi leikkaus näistä kahdesta. Jos se olisi pelkästään ollut riittävä, olisi tarvittu vain kolmeviikkoa kipsikenkä kävelyä ja muistaakseni jalalle olisi saanut varata. Nyt, kun tehtiin tuo luunsiirtokin samalla, tarvitaan kuuden viikon kipsissä olo aika niin, ettei jalalle saa varata yhtään.
VastaaPoistaNo nyt hoksasin, että kyseessähän on PON :). Tuo hieno rotunimi ei heti tuntunut tutulta. Olikohan se niin, että shapet ja Ponit ovat sukulaisrotu peräti.
VastaaPoistaKiitos, kun kerroit leikkauksesta! Kuulostaa hyvin paljon samanlaiselle kuin minun leikkaukseni.
VastaaPoistaAinakin koirat on hyvin paljon samannäköisiä ja oloisia, siskollani on schappedoes tyttö :)
Ei kestä :). Hyvä, jos meidän kokemuksista on jollekin hyötyä :)). Tiedätkö, missä sinut leikattaisiin? Hienoa, että näitä vikoja voidaan nykyään korjata, näitä kantaluun pidennyksiä ei ole vielä kovin kauaa tehty ja osaaminenkin Suomen maassa vielä kovin harvojen käsissä.
VastaaPoistaShape on aivan hurmaava rotu ja samalta kuulosti tuo Pom myös, kun kävin tietoa netistä lukemassa :)
Minut leikattaisiin OYSissa eli Oulun Yliopistollisessa. On tosi hienoa, jos saa avun näistä leikkauksista, minun kohdalla on mietinnässä, kun on paljon muutakin lisäksi...
VastaaPoistaOn nuo koirat kyllä ihania <3
Voimia sinulle tuleviin hetkiin ja leikkaukseen, jos sellainen tulee...!
VastaaPoista